Euroopan unionin tuomioistuin antoi 14.7.2026 kauan odotetun tuomionsa siitä, saako dopingista kärynneiden urheilijoiden nimet julkaista, vai onko nimien julkistaminen unionin tietosuoja-asetuksen GDPR:n vastaista.
Oikeudenkäynti sai alkunsa Itävallasta, jossa neljä dopingista rangaistua urheilijaa oli valittanut nimiensä julkistamisesta paikalliseen hallintotuomioistuimeen.
EU-tuomioistuimen ratkaisun päälinjaus oli odotettu. Tällä hetkellä WADA:n Maailman antidopingkoodissa oleva vaatimus kaikkien dopingista kärynneiden urheilijoiden nimien automaattisesta julkaisemisesta todettiin GDPR:n vastaiseksi. Nimen julkistamista tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Maailman antidopingkoodi sallii nimen julkaisematta jättämisen nykyisin vain silloin, kun dopingista kiinni jäänyt urheilija on alaikäinen tai muista syistä erityisen suojelun tarpeessa. EU-tuomioistuimen tuomion jälkeen nykyistä suurempi osa dopingrangaistuksista jää julkaisematta.
Samalla Suekin nettisivuillaan julkaisema luettelo kaikista dopingista rangaistukseen Suomessa tuomituista urheilijoista kadonnee sivuilta nopeasti.
EU-tuomioistuin totesi, että ammattiurheilijoiden kohdalla nimen julkaiseminen dopingrangaistuksen johdosta on sinänsä laillista ja unionin oikeusjärjestyksen tavoitteiden mukaista. Nimen julkistaminen ennaltaehkäisee urheilijoiden dopingin käyttöä. Se tukee EU:n oikeusjärjestyksen mukaista tavoitetta välttää dopingaineiden käyttöä urheilussa.
Nimen julkistaminen on tarpeellista EU-tuomioistuimen mukaan myös sen vuoksi, että urheilijan sponsorit ja työnantajat voivat saada ammattiurheilijan dopingin käytöstä tiedon.
EU-tuomioistuimen mukaan urheilijan nimen julkistaminen ei kuitenkaan voi olla kaikkia tapauksia koskeva automaatio. Ennen nimen julkistamista dopingtapausta käsittelevän tahon on suoritettava tapauskohtainen arviointi siitä, ylittääkö nimen julkaisemisesta urheilijalle aiheutuva yksityisyyden loukkaus sen, mikä on tarpeen julkistamisella saavutettavaan hyötyyn nähden.
Erityisesti muutaman kuukauden mittaisten kilpailukieltojen kohdalla on tähän saakka ollut niin, että urheilijan nimen julkistaminen on itsessään ollut urheilijalle paljon ankarampi rangaistus kuin hänelle määrätty lyhyt kilpailukielto. Tämä ei ole dopingsääntöjen tarkoitus.
Dopingvalvontaviranomaiset joutuvat jatkossa arvioimaan nimen julkistamista kussakin yksittäistapauksessa erikseen EU-oikeuden perusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen valossa.
EU-tuomioistuin antoi tuomiossaan joitakin suuntaviivoja nimen julkistamista koskevalle harkinnalle. Merkitystä tulee EU-tuomioistuimen mukaan ensinnäkin antaa sille, kuinka vakavasta dopingsääntöjen rikkomisesta on kysymys. Tahallisen dopingaineiden käytön julkistamiselle on paljon painavammat perusteet kuin esimerkiksi lisäravinteista aiheutuneelle vahinkokärylle.
Toinen nimen julkistamisessa huomioon otettava seikka on EU-tuomioistuimen mukaan se, kuinka tunnetusta urheilijasta on kysymys. Oman urheilulajinsa huipulla olevilla tunnetuilla urheilijoilla on EU-tuomioistuimen mukaan erityinen vastuu käyttäytymisestään. Siksi heidän kohdallaan lievemmätkin rikkomukset voidaan julkistaa.
EU-tuomioistuin otti tuomiossaan kantaa myös nimen julkistamisen kestoon. Suomalaisittain kiinnostavaa on, että EU-tuomioistuimen mukaan nimen julkistaminen nettisivulla ei saa kestää pidempään kuin sen ajan, jonka kilpailukielto on voimassa. Nykyisin Maailman antidopingkoodissa oleva vaatimus jo kärsittyjen kilpailukieltojen julkistamisesta jälkikäteen on siten vastoin EU-tuomioistuimen linjausta.
Tuomioistuimen linjaus ratkaissee parhaillaan tietosuojavaltuutetun käsiteltävänä olevan aitajuoksija Lotta Haralan tapauksen Haralan eduksi. Suek saanee tietosuojavaltuutetulta moitteet Haralan nimen julkistamisesta, vaikka hänen saamansa kolmen kuukauden kilpailukielto oli jo päättynyt.
EU-tuomioistuimen tuomiolla on meille urheilun ystäville yksi merkittävä seuraus. Meidän on jatkossa tyydyttävä urheilukilpailuissa sen seuraamiseen, ketkä menestyvät. Enää emme pääse ilakoimaan sillä, kenen nimi puuttuu osanottajaluettelosta, ja mistä syystä. Kaikkien poisjääntien syytä ei enää kerrota julkisuuteen.
Minusta se on tervetullut kehitys. Vielä keskiajalla johonkin yhteisen säännön rikkomiseen syyllistynyt henkilö tuotiin torille kaiken kansan ilkuttavaksi ja kivitettäväksi.
Onneksi ne ajat ovat toivottavasti ohi urheilussakin. EU-tuomioistuimen antama tuomio on yksi askel oikeaan suuntaan.