Keskiviikkona 12.8.2026 urheilun tietovisoihin saatiin uusi kinkkinen kysymys: mikä yhdistää Jean-Marc Bosmania, Jyri Lehtosta, Lassana Diarraa ja Lotta Haralaa?
Vastaus: he kaikki ovat uskaltaneet haastaa urheilun järjestelmän oikeudessa, ja voittaneet juttunsa.
Lotta Haralan oikeustaistelu Suekia vastaan käynnistyi toukokuussa 2021. Suek oli ensin tammikuussa 2021 julkistanut mediatiedotteen Haralan kolmen kuukauden toimintakiellosta, joka oli jo ennen Suekin tiedotetta päättynyt.
Toimintakiellon perusteena oli se, että Haralan dopingnäytteestä oli elokuussa 2020 löytynyt häviävän pieni jäämä kiellettyä ainetta, jonka Harala oli osoittanut olevan peräisin hänen käyttämänsä lisäravinteen epäpuhtaudesta. Kyse oli siis täysin vahingosta. Kurinpitoelimen päätöksen mukaan Harala ei olisi voinut estää tapahtunutta millään muulla tavalla kuin jättämällä lisäravinteen kokonaan ottamatta.
Maaliskuussa 2021 Suek heitti lisää löylyä kiukaalle. Silloin Suek antoi mediatiedotteen, jossa kertoi epäilevänsä Haralaa toimintakiellon rikkomisesta. Asian tutkinta oli tiedotteen antamishetkellä vielä kesken.
Perusteena epäilylle oli se, että Harala oli Suekin tulkinnan mukaan osallistunut toimintakiellossa ollessaan Tampereen Urheiluakatemian järjestämään valmennukseen, kun Urheiluakatemian palkkalistoilla ollut valmentaja osallistui muutaman kerran Haralan oman valmennusryhmän suunnittelemiin ja järjestämiin harjoituksiin. Urheilija saa toimintakiellon aikana harjoitella omatoimisesti, kunhan ei osallistu minkään julkista rahoitusta saavan tahon järjestämään valmennustapahtumaan.
Tämä oli Suekin tulkinnan mukaan toimintakiellon rikkomista. Ulkopuoliselle urheilun seuraajalle tilanne näytti siltä, että Suek oli suuttunut Haralaan ja vainosi häntä.
Harala ei pelästynyt Suekin valta-asemaa. Hän jätti toukokuussa 2021 tietosuojavaltuutetulle tutkintapyynnön Suekin toiminnasta. Tutkintapyynnössään Harala pyysi tietosuojavaltuutettua selvittämään kaksi asiaa:
1) saiko Suek antaa mediatiedotteen toimintakiellosta enää sen jälkeen, kun kielto oli jo päättynyt, ja
2) saiko Suek antaa mediatiedotteen epäilystä, jonka tutkinta oli vielä Suekissa kesken.
Päättyneen toimintakiellon julkistamisen osalta Suek vetosi Wadan antamaan Maailman antidopingkoodiin. Koodi velvoittaa julkistamaan urheilijoille määrätyt toimintakiellot. Jos kielto on jo päättynyt, Maailman antidopingkoodi velvoittaa pitämään tiedon kiellosta ja urheilijan nimestä nähtävillä netissä vähintään 30 päivän ajan.
Keskeneräisestä tutkinnasta tiedottamisen osalta Suek perusteli mediatiedotteen antamista keskeneräisestä asiasta sillä, että media oli jo käsitellyt asiaa ja Harala oli mediaa kiinnostava huippu-urheilija.
Haralan odotus tietosuojavaltuutetun ratkaisusta kesti hämmästyttävät viisi vuotta ja kolme kuukautta.
Tietosuojavaltuutetun päätöksen antamista viivytti se, että Itävallasta oli tullut vuonna 2023 Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi samankaltainen asia. Tietosuojavaltuutettu jäi odottamaan EU-tuomioistuimen ennakkopäätöstä.
Haralan piina odottaa tietosuojavaltuutetun päätöstä oli pitkä. Vaatii huippu-urheilijalta melkoista rohkeutta uskaltaa haastaa jokin urheilussa vuosikausia noudatettu käytäntö oikeudellisin keinoin. Vielä enemmän rohkeutta se vaatii, jos urheilijan oma ura on vielä kesken. ”Järjestelmä” ottaa tällaisen urheilijan helposti silmätikukseen.
Haralan lähipiiri odotti jo, ennättääkö Haralan urheilu-ura päättyä, ennen kuin asiaan saadaan ratkaisu.
Aivan niin pitkään Haralan ei tarvinnut odottaa. Tiistai-iltana 12.8.2026 Harala juoksi uransa viimeisen arvokisajuoksun Birminghamin EM-kisojen 100 metrin aitojen välierissä.
Viimeisen arvokisajuoksun jälkeisenä päivänä keskiviikkona 13.8.2026 Haralan postilaatikkoon saapui odotettu 23 sivun mittainen päätös.
Apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa lyttäsi päätöksessään Suekin esittämät perustelut kahden mediatiedotteen julkaisemiselle asiallisesti mutta samalla varsin tylysti. Suek oli rikkonut Euroopan unionin tietosuoja-asetusta molemmissa asioissa.
Urheilutermein ilmaistuna ottelu Lotta Harala – Suek päättyi Haralan voittoon 6-0.
Apulaistietosuojavaltuutettu Pihamaan mukaan Maailman antidopingkoodi on urheilun sisäinen säännöstö, ei laki. Se ei voi syrjäyttää lakia, jollainen EU:n tietosuoja-asetus on.
Jos Maailman antidopingkoodi on ristiriidassa lain kanssa, laki menee edelle ja antidopingkoodi väistyy.
Tämä periaate lain ensisijaisuudesta on mainittu myös Maailman antidopingkoodin alaviitteessä 91. Kyseinen alaviite sai alkunsa minun CAS:in seminaarissa Budapestissa 2019 pitämästäni puheenvuorosta.
Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilörekisterin pitäjä (Suek) saa käsitellä jotakin henkilötietoa vain niin kauan, kun tiedolla on merkitystä. Koska Haralan toimintakielto oli jo päättynyt Suekin antaessa sitä koskevan mediatiedotteen, tiedolla ei enää ollut merkitystä. Päättyneestä kiellosta ei päätöksen mukaan saa tiedottaa julkisesti.
Tämän periaatteen totesi myös EU-tuomioistuin heinäkuussa antamassaan ennakkopäätöksessä.
Apulaistietosuojavaltuutetun mukaan Suekin olisi pitänyt ottaa mediatiedotteen antamista harkitessaan huomioon myös Haralan rikkomuksen tahattomuus ja vähäisyys. Tietosuoja-asetuksen mukainen suhteellisuusperiaate edellyttää, että vähäisiä dopingrikkomuksia, joista seuraa vain muutaman kuukauden pituinen toimintakielto, ei enää tietosuoja-asetuksen aikakaudella saa julkaista. Tietosuoja-asetus tuli voimaan jo vuonna 2018.
Mediatiedotteen antamisen keskeneräisestä, Suekin tutkittavana olleesta toimintakieltoasiasta apulaistietosuojavaltuutettu Pihamaa lyttäsi vielä tylymmin. Päätöksen mukaan Suekilla ei ollut mitään tietosuoja-asetuksen edellyttämää perustetta julkaista mediatiedotetta keskeneräisestä tutkinnasta. Tiedotteen julkaiseminen oli selkeästi tietosuoja-asetuksen vastaista.
Miten sitten apulaistietosuojavaltuutetulta tullut täystyrmäys on otettu vastaan Suekissa?
Suek ei ole katsonut tarpeelliseksi julkaista mitään mediatiedotetta nyt, kun viranomaisen langettava päätös on kohdistunut Suekiin itseensä. Urheilijoiden virheistä Suek kyllä tiedottaa aktiivisesti, omista virheistään ei. Kukapa sitä nyt haluaisi kertoa ulos omista töppäyksistään.
Sen sijaan Suekin nettisivuille päätösten julkistamisperiaatteita koskevaan kohtaan on kaikessa hiljaisuudessa ilmestynyt seuraava uusi teksti:
”SUEK on saanut 12.8.2026 tietosuojavaltuutetulta päätöksen, joka koskee henkilötietojen käsittelyperustetta ja suhteellisuuden vaatimusta antidopingtoiminnassa. Päätöksellä on vaikutuksia urheilun toimintakiellossa olevien henkilöiden tietojen julkaisemiseen. SUEK arvioi päätöksen vaikutukset julkaisukäytäntöönsä ja päivittää käytäntöjään päätöksen perusteella vuoden 2026 aikana.”
Tilanne ei tullut Suekille yllätyksenä. Maailman antidopingkoodin ja EU:n tietosuoja-asetuksen välistä ristiriitaa sivuttiin Urheiluoikeuden yhdistyksen webinaarissa jo joulukuussa 2020, eli vain kaksi kuukautta ennen kuin Suek antoi Haralan asiassa ensimmäisen mediatiedotteensa. Suekin lakiasiainjohtaja piti silloin kiinni kannastaan, että dopingtuomioiden julkistamisessa Wadan säännöstön mukaisesti ei olisi mitään ristiriitaa tietosuoja-asetuksen kanssa.
Suekin jääräpäisyys pitää kiinni omasta kannastaan voi nyt tulla kalliiksi. Tietosuoja-asetuksen mukaan jos rikkoo tietosuoja-asetusta, on velvollinen korvaamaan rikkomuksen kohteeksi joutuneelle henkilölle aiheuttamansa vahingon.
Tällainen rikkomus on nyt apulaistietosuojavaltuutetun päätöksellä todettu tapahtuneeksi. Päätös avaa Lotta Haralalle portit vaatia Suekilta vahingonkorvausta. Harala menetti sponsorisopimuksia heti sen jälkeen, kun Suek oli julkaissut mediatiedotteensa.
Apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa ansaitsee hatunnoston pelottomasta päätöksestään. Hän ei kumarrellut urheilun perinteisiä toimintatapoja tai urheilun instituutioita. Pihamaa ratkaisi asian puhtaasti oikeudellisin perustein.
Laki on laki, piste. Sitä pitää myös Suekin noudattaa. Kylmäpäistä pelaamista myös Pirkkolan koripallohallin yhtenä taustavaikuttajana tunnetulta Pihamaalta.
Lotta Harala tullaan minun arvoasteikollani muistamaan ennen muuta urheilun rohkeana oikeustaistelijana kuin pika-aiturina. Aitajuoksun Suomen ennätys ja mitalit ovat toki hienoja saavutuksia. Voitokkaalla oikeustaistelullaan Harala teki kuitenkin palveluksen kaikille urheilijoille. Suek ei voi enää loata heidän mainettaan antamalla mediatiedotteita mielivaltaisin perustein.
Se on valtavan iso kehitysloikka kaikkien urheilijoiden oikeusturvaan.